perjantai 12. joulukuuta 2014

Kahdestoista luukku: Glögiä :3


Jouluinen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Iltasatu. Osa 12.

”Ei, älä lyö”, Eljas mutisee unissaan ja kääntää kylkeä. Hän tuntee kylmyyttä ja kietoo kädet tiukasti ympärilleen. Hänen allaan on jotain kylmää ja kovaa, ja se tulee hänen uniinsa. Samassa Eljas herää ja huomaa makaavansa rautaisen roska-astian kannen päällä. Hän katsoo kummastuneena ympärilleen: ”Kuinka minä tänne jouduin?”

Eljas hyppää alas roskiksen kannelta ja laskeutuu horjahtaen, hänellä heittää hieman päässä ja kylkeen sattuu. Hän kokeilee taskujaan ja löytää puhelimensa. Eljas laittaa viestiä tuolle tonttutytölle, jonka kanssa on viestitellyt. Pipa kertoo hänelle osoitteensa ja Eljas lähtee suunnistamaan Mapsin avulla kohti osoitetta.

”Horjuin tänne eilen sen baaritappelun jälkeen”, Eljas muistaa kävellessään katua pitkin pois roskiksen luota. Hän löytää tiensä baarin luo, jossa eilen vietti iltansa.

Hän alkaa seuraamaan Mapsin ohjeita ja päätyy lopulta aika lähelle osoitetta, missä eilen päivällä nukkui. Eljas kerää kaiken rohkeutensa ja koputtaa oveen. Hän kuulee pieniä askelia, jotka juoksevat kohti ovea, sekä kulkusen helinää ja kohta oven raosta kurkistaa pieni sinisilmäinen poika, jolla on päässään punainen valkoreunuksinen tonttulakki. Poika hymyilee ja tervehtii arastellen:
”Hei.” 
Eljas ei hymyile vaan katsoo poikaa tympääntyneenä.
”Onko Pipa?” Eljas kysyy, ja poika huutaa taakseen: ”Pipaa! Se joku tonttupoika on täällä!”
”Oletko sinä se Pipan poikakaveri?” poika kysyy uteliaana ja väistää päästäen Eljaksen sisälle. Eljas huokaisee ja murahtaa:
”Se ei kyllä kuulu sinulle.” Poika kääntää nolostuneena suurien silmiensä katseen jalkoihinsa ja kävelee pois. Eljas jää yksin seisomaan eteiseen ja katselee kengän kärkiään. Hän kuulee askeleita ja nostaa katseensa. Eljas näkee kauniin tytön tulevan käytävää pitkin hänen luokseen. Tytön vaaleat hieman laineilla olevat hiukset leijuvat söpösti valloillaan ja hänen ihana hymynsä mykistää Eljaksen, eikä hän saa sanottua sanaakaan. Eljas vain katsoo tyttöä ja tämän vihreitä silmiä. Pipa hymyilee huvittuneena Eljaksen tuijotukselle.
”Heipsan”, tyttö sanoo, ja Eljas havahtuu ja räpsäyttää silmiään pari kertaa.
”Moi”, Eljas sanoo ujosti pystymättä irrottamaan katsettaan tytön silmistä. Pipa katselee Eljasta ajatellen: ”Mukavan näköinen poika, ei ainakaan mikään huijari vaan juuri se joka hänen profiilikuvassaan on.
”Sinä olet sitten vissiin Eljas”, Pipa sanoo ja laittaa hiuksia vasemman korvansa taakse: ”Olen Pipa, mukava vihdoinkin nähdä. Haluatko glögiä?” Eljas nyökkää ja Pipa kävelee takaisin sinne mistä tuli.
”Jätä vain kengät siihen”, Pipa huikkaa keittiöstä ja laittaa mikroon kolme glögimukia. Eljas jättää kenkänsä ja hipsii villasukat jalassa keittiöön. Hän katselee tyttöä, joka etsii rusinoita ja mantelilastuja kaapista. Keittiön pöydän päädyssä istuu tuo pieni vaaleahiuksinen poika, joka pelaa Angry Birdiä tabletilla. Pipa kääntyy löydettyään etsimänsä ja asettaa kaksi kulhoa ruskealle pöydälle.
”Tässä on pikkuveljeni Popu”, Pipa esittelee veljensä ja jatkaa: ”Vanhempani ovat työmatkalla Korvatunturilla ja palaavat huomiseen Lucian päivän juhlaan. Siksi minun täytyy huolehtia veljestäni, enkä ole siksi koulussakaan.” Mikro kilahtaa ja Pipa nostaa mikrosta kaksi kuppia. Eljas menee avuksi, ottaa kolmannen kupin mikrosta ja vie sen Populle, joka juuri lopettaa pelaamisen. Poika hymyilee kiitokseksi, ja Eljas istuu Pipaa vastapäätä Popun oikealle puolelle. He istuvat hiljaa hörppien kuumaa glögiä, Eljas katselee Pipan silmiä ihaillen: ”Niin kauniit silmät.” Pipa huoma tuijotuksen ja hymyilee Eljakselle, joka kääntää vaivaantuneena katseensa pois. Vihreäsilmäinen tyttö aloittaa keskustelun kysyen Eljaksen kuulumisia. Eljas valehtelee, että kaikki on hyvin vaikka asia ei ihan niin ole. Eljas ei ole kertonut tytölle koko totuutta Korvatunturin tapahtumien kulusta, eikä vielä aiokaan. Eljasta ei enää ujostuta niin paljon ja pian he puhuvat Pipan kanssa samalla tavalla kuin KIKissä lähes joka päivä.

Kohta kuuluu kolme koputusta ja Popu ponkaisee ylös tuolistaan. Pieni poika kiiruhtaa ovelle ja kohta kuuluu huuto: ”Pipa! Tyty on täällä, sillä on sulle jotain.”
”Vihdoinkin”, Pipa lausahtaa ja menee ovelle. Popu tulee takaisin ja jatkaa tabletilla pelaamista. Eljas kuulee eteisestä keskustelua, oven kolahduksen, ja sitten hän näkee Pipan kävelevän keittiön ohi jonnekin. 

Pipan tullessa takaisin Eljas kysyy kuka Tyty on ja mitä asiaa hänellä oli.
”Oletpa sinä utelias”, Pipa naurahtaa viedessään kolme glögikuppia tiskipöydälle. Eljas hymyilee ja vie oman kuppinsa Pipalle, joka alkaa tiskata kuppeja muita astioita, joita on kertynyt altaaseen ja sen ympärille.
”Tyty on ystäväni tästä läheltä, hänen oikea nimensä Tyyni Unelma, mutta kaikki sanovat häntä Tytyksi. Hän toi minulle shampoon, jonka unohdin heille pari päivää sitten”, Pipa kertoo tiskatessaan. Eljas hymyilee ja huuhtelee mukit sitä mukaan, kun Pipa tiskaa ne. Eljas on pitkästä aikaa edes hieman onnellisempi, eikä edes kylmä vesi ärsytä häntä.
”Jäätkö yöksi?” Pipa kysyy, mutta vastaa itse: ”Totta kai jäät, missä muuallakaan yöpyisit.”

Jatkuu ensiluukussa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti