Jouluinen. Korvatunturilla tapahtuu. Iltasatu. Osa 16.
Korvatunturilla tapahtuu.
Mysti hipsii aamuhämärässä Eljaksen entisen asunnon pihan poikki ja ympärilleen vilkuillen livahtaa sisään vastapäiseen kerrostaloon. Mysti hyppelee hyräillen portaat ylimpään kerrokseen
”You’re mean one mr. Grinch. Hymm hy hym hm…”, hän hyräilee ja koputtaa erään asunnon oveen viidesti. Mysti kuulee askeleita ja kohta ovi aukeaa. Hän hymyilee toiselle tontulle ja astuu sisään. Toinen tonttu kävelee olohuoneeseen ja istahtaa pehmeään nojatuoliin. Mysti menee hänen perässään ja istahtaa toiseen nojatuoliin. He istuvat hetken hiljaa, kunnes Mysti avaa suunsa:
”Eljas on lähtenyt, vaikka en kyllä ymmärrä miksi hänen piti lähteä. Niin ja suunnitelman kolmas vaihe on käynnissä. Enää muutama päivää niin olemme valmiita.”
Mystinen tonttu toisessa nojatuolissa hivelee partaansa tyytyväisenä ja hymyilee. Hänen suunnitelmansa menee täydellisesti.
”Eljas, on uhka. Usko pois minä tunnen hänet. Hän on liian samanlainen kuin minä. Hän ei välitä joulusta, mutta haluaa menestyä. Hän tekee mitä vaan ollakseen Pukin tärkein tonttu. Tai teki. Siinä me eroamme, minä haluan olla joulupukki. Hän tulisi vain tiellemme”, parrakas tonttu selittää Mystille, joka nyökkää ja ottaa pöydältä höyryävän glögimukin. Hän hörppää hieman glögiä ja parkaisee polttaessaan kielensä.
Toinen tonttu nauraa ilkikurisesti ja hörppää omasta mukistaan varoen tarkkaan, ettei polta kieltään.
”Onko sinulla jotain muuta infottavaa?” tonttu kysyy Mystiltä, joka näyttää surkealta.
”Ei”, Mysti sanoo: ”Kaikki sujuu niin kuin pitääkin, kohta sinä olet huipulla.” Mysti hörppää uudestaan, hieman varovaisemmin glögiä. Toinen tonttu nyökkää ja hymyilee tyytyväisenä.
Eljas herää unesta säpsähtäen ja hengittää syvään. ”Huh, se olikin vain unta”, Eljas ajattelee ja nousee istumaan. Selkäänsä suoristaessaan hän tuntee vihlaisevaa kipua ja inahtaa. Hän säikähtää pientä tonttupoikaa, joka ilmestyy oviaukkoon.
”Huomenta Eljas”, pellavatukkainen poika sanoo ja kysyy: ”Voinko tulla katsomaan lastenohjelmia?” Eljas nyökkää ja hymyilee. Hän nousee ylös, mutta istahtaakin takaisin sohvalle, sillä hänen jalkansa eivät kannakaan. Eljasta huimaa hieman, mutta hän yrittää uudelleen nousta ja sohvasta tukea ottaen hän raahautuu keittiöön, missä Pipan äiti keittää teetä, ja Pipan isä lukee aamun lehteä.
”Hyvää huomenta”, Eljas sanoo arasti ja raahautuu keittiönpöydän ääreen istumaan. Pipan isä nostaa katseensa lehdestä ja hymyilee Eljakselle.
”Huomenta. Nukuitko hyvin?” Pipan isä kysyy. Eljas hämmentyy, Pipan isä on ihan erilainen kuin hänen oma isänsä. Eljas hymyilee hieman ja nyökkää:
”Kyllä. Mitä nyt vähän selkään sattuu.” Pipan äiti tuo Eljakselle teemukin ja hymyilee ojentaessaan sen. Eljas hymyilee naiselle takaisin ja kiitollisena hörppää teemukistaan.
”No, sellaisen rökityksen jälkeen en yhtään ihmettele, että selkä on vähän kipeä”, Pipan isä sanoo: ”Pipa kertoi minulle mitä sinulle kävi.” Eljas laskee mukinsa pöydälle, häntä hävettää, ettei pystynyt puolustamaan itseään tai edes Pipaa.
Samassa Pipa tulee keittiöön pirteänä hypellen. Tonttutytöllä on jaloissaan suloiset tohvelit ja hänen jälleen vaaleat hiuksensa heiluvat puolelta toiselle. Hän ottaa kupin kaapista ja kaataa itselleen suklaalta tuoksuvaa teetä. Pipa istahtaa isäänsä vastapäätä ja hymyillen huomauttaa:
”Isä eikö sinun pitäisi lähteä töihin?” Pipan isä nostaa katseensa lehdestä, katsoo seinäkelloa ja ponnahtaa ylös tuolistaan.
”Voihan pihkuran pakkura”, isä huudahtaa ja syöksyy eteiseen. Eljas kuulee kolinaa, kirouksia ja oven kolahduksen.
”Heippa kullat! Nähdään illalla!” kuuluu vielä ennen oven sulkeutumista. Pipa naurahtaa, hän on tottunut huomauttamaan isäänsä ajankulusta. Pipa tuntee itsensä välillä isänsä ajanherraksi tai -valvojaksi. Pipan äiti hymyilee myös ja menee olohuoneeseen, josta kuuluu kohta Popun huudot:
”En tahdo mennä päiväkotiin! Ei vielä tämä on kesken!” Pipa ja Eljas katsovat toisiaan hymyillen.
”You’re mean one mr. Grinch. Hymm hy hym hm…”, hän hyräilee ja koputtaa erään asunnon oveen viidesti. Mysti kuulee askeleita ja kohta ovi aukeaa. Hän hymyilee toiselle tontulle ja astuu sisään. Toinen tonttu kävelee olohuoneeseen ja istahtaa pehmeään nojatuoliin. Mysti menee hänen perässään ja istahtaa toiseen nojatuoliin. He istuvat hetken hiljaa, kunnes Mysti avaa suunsa:
”Eljas on lähtenyt, vaikka en kyllä ymmärrä miksi hänen piti lähteä. Niin ja suunnitelman kolmas vaihe on käynnissä. Enää muutama päivää niin olemme valmiita.”
Mystinen tonttu toisessa nojatuolissa hivelee partaansa tyytyväisenä ja hymyilee. Hänen suunnitelmansa menee täydellisesti.
”Eljas, on uhka. Usko pois minä tunnen hänet. Hän on liian samanlainen kuin minä. Hän ei välitä joulusta, mutta haluaa menestyä. Hän tekee mitä vaan ollakseen Pukin tärkein tonttu. Tai teki. Siinä me eroamme, minä haluan olla joulupukki. Hän tulisi vain tiellemme”, parrakas tonttu selittää Mystille, joka nyökkää ja ottaa pöydältä höyryävän glögimukin. Hän hörppää hieman glögiä ja parkaisee polttaessaan kielensä.
Toinen tonttu nauraa ilkikurisesti ja hörppää omasta mukistaan varoen tarkkaan, ettei polta kieltään.
”Onko sinulla jotain muuta infottavaa?” tonttu kysyy Mystiltä, joka näyttää surkealta.
”Ei”, Mysti sanoo: ”Kaikki sujuu niin kuin pitääkin, kohta sinä olet huipulla.” Mysti hörppää uudestaan, hieman varovaisemmin glögiä. Toinen tonttu nyökkää ja hymyilee tyytyväisenä.
Eljas herää unesta säpsähtäen ja hengittää syvään. ”Huh, se olikin vain unta”, Eljas ajattelee ja nousee istumaan. Selkäänsä suoristaessaan hän tuntee vihlaisevaa kipua ja inahtaa. Hän säikähtää pientä tonttupoikaa, joka ilmestyy oviaukkoon.
”Huomenta Eljas”, pellavatukkainen poika sanoo ja kysyy: ”Voinko tulla katsomaan lastenohjelmia?” Eljas nyökkää ja hymyilee. Hän nousee ylös, mutta istahtaakin takaisin sohvalle, sillä hänen jalkansa eivät kannakaan. Eljasta huimaa hieman, mutta hän yrittää uudelleen nousta ja sohvasta tukea ottaen hän raahautuu keittiöön, missä Pipan äiti keittää teetä, ja Pipan isä lukee aamun lehteä.
”Hyvää huomenta”, Eljas sanoo arasti ja raahautuu keittiönpöydän ääreen istumaan. Pipan isä nostaa katseensa lehdestä ja hymyilee Eljakselle.
”Huomenta. Nukuitko hyvin?” Pipan isä kysyy. Eljas hämmentyy, Pipan isä on ihan erilainen kuin hänen oma isänsä. Eljas hymyilee hieman ja nyökkää:
”Kyllä. Mitä nyt vähän selkään sattuu.” Pipan äiti tuo Eljakselle teemukin ja hymyilee ojentaessaan sen. Eljas hymyilee naiselle takaisin ja kiitollisena hörppää teemukistaan.
”No, sellaisen rökityksen jälkeen en yhtään ihmettele, että selkä on vähän kipeä”, Pipan isä sanoo: ”Pipa kertoi minulle mitä sinulle kävi.” Eljas laskee mukinsa pöydälle, häntä hävettää, ettei pystynyt puolustamaan itseään tai edes Pipaa.
Samassa Pipa tulee keittiöön pirteänä hypellen. Tonttutytöllä on jaloissaan suloiset tohvelit ja hänen jälleen vaaleat hiuksensa heiluvat puolelta toiselle. Hän ottaa kupin kaapista ja kaataa itselleen suklaalta tuoksuvaa teetä. Pipa istahtaa isäänsä vastapäätä ja hymyillen huomauttaa:
”Isä eikö sinun pitäisi lähteä töihin?” Pipan isä nostaa katseensa lehdestä, katsoo seinäkelloa ja ponnahtaa ylös tuolistaan.
”Voihan pihkuran pakkura”, isä huudahtaa ja syöksyy eteiseen. Eljas kuulee kolinaa, kirouksia ja oven kolahduksen.
”Heippa kullat! Nähdään illalla!” kuuluu vielä ennen oven sulkeutumista. Pipa naurahtaa, hän on tottunut huomauttamaan isäänsä ajankulusta. Pipa tuntee itsensä välillä isänsä ajanherraksi tai -valvojaksi. Pipan äiti hymyilee myös ja menee olohuoneeseen, josta kuuluu kohta Popun huudot:
”En tahdo mennä päiväkotiin! Ei vielä tämä on kesken!” Pipa ja Eljas katsovat toisiaan hymyillen.
He juovat teensä rauhassa ja jossain vaiheessa Pipan äiti ja Popu lähtevät. Pipa on luvannut auttaa äitiään kotitöissä ja menee yläkertaan laittamaan pyykkejä. Eljas haluaa mennä hänen seurakseen ja Pipa auttaa hänet portaat ylös. Eljas istahtaa kodinhoitohuoneen lämpimälle lattialla seuraamaan Pipan puuhailua. Hän uskaltautuu lopulta kysymään:
”Mitä toissapäivänä oikein tapahtui?”
”Mitä toissapäivänä oikein tapahtui?”
Pipa lopettaa pyykkien tunkemisen koneeseen ja kääntyy katsomaan Eljasta kummastuneena.
”Etkö muista?” Pipa kysyy ja istahtaa Eljaksen viereen. Eljas pudistaa päätään, ja Pipa alkaa selittää Eljakselle illan tapahtumia. Eljasta hävettää, ja Pipan lopetettua selittämisen, hän katsoo tyttöä hetken ja halaa häntä sitten.
”Anteeksi”, hän kuiskaa tytön korvaan: ”Anteeksi, etten pystynyt puolustamaan sinua.”
”Etkö muista?” Pipa kysyy ja istahtaa Eljaksen viereen. Eljas pudistaa päätään, ja Pipa alkaa selittää Eljakselle illan tapahtumia. Eljasta hävettää, ja Pipan lopetettua selittämisen, hän katsoo tyttöä hetken ja halaa häntä sitten.
”Anteeksi”, hän kuiskaa tytön korvaan: ”Anteeksi, etten pystynyt puolustamaan sinua.”
Jatkuu ensiluukussa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti