perjantai 19. joulukuuta 2014

Yhdeksästoista luukku: Ikävä

Jouluinen. Aahoossää. Iltasatu. Osa 19.

”Eljas herää”, Pipa tönii vieressään nukkuvaa Eljasta: ”Kello on jo kymmenen.” 
Eljas hieraisee silmiään ja avaa ne arastellen valoa, joka tulee ikkunasta. Pipa istuu Eljaksen vieressä sängyssä ja hymyilee.
”Huomenta karkkiseni”, Eljas sanoo ja hymyilee tytölle. Tyttö on vasta heränneenäkin kaunein, jonka Eljas on koskaan tavannut. Tytön hiukset ovat suloisesti pörrössä ja hänellä on päällään suuri tumman vihreä t-paita, jonka hän joskus ostanut yöpaidaksi itselleen.
”Huomenta”, Pipa sanoo ja katsoo poikaa hymyillen. Poika ei ehkä ole mikään kaikkein komein, mutta hänelle poika on suloisin ilmestys maan päällä. Pipa nousee istumaan sängyn reunalle ja työntää jalkoihinsa aamutohvelit. Pipa heittää yöpaidan päältään ja vetää päälleen pehmeän mustavalkoisen villapaidan. Hän kävelee vaatekaapilleen ja etsii sieltä mustan hameen, jota käyttää aina tämän villapaidan kanssa.
Eljas katselee tytön pukeutumista ja nousee itsekin. Hänen sininen t-paitansa on mytyssä sängyn vieressä, mistä hän poimii sen ja vetää päälleen. Hän nousee, ottaa sängyn päästä lattialta farkkunsa ja vetää ne ylleen. Pipa istuu vetää jalkoihinsa mustia villasukkia ja saatuaan ne jalkoihinsa hän lähtee alakertaan Eljaksen seuratessa. He astelevat rinnatusten portaat alas tyhjään keittiöön. Koko talo on tyhjä, sillä Pipan vanhemmat ja veli ovat lähteneet jo. Pipalla on tänään etäpäivä, joten hänen ei tarvitse mennä koululle. Eljas laittaa teeveden kiehumaan, ja Pipa paistaa aamupalaksi kananmunia ja pekonia.

”Mmm, tuoksuu hyvältä”, Eljas sanoo ja ottaa yläkaapista kaksi lautaista ja kaksi sinivalkoraidallista teemukia, sekä laatikosta haarukat ja veitset. Pipa hymyilee ja nostaa molemmille lautasille neljä siivua pekonia ja kananmunat. Eljas kantaa lautaset pöytään ja Pipa tulee hänen perässään teemukien kanssa. Ilmassa leijuu mintun ja rasvaisen pekonin tuoksu. He istuvat syömään toisiaan vastapäätä. Aluksi he syövät hiljaisuudessa, mutta sitten Pipa kysyy:
”Elja, miksi sinä et selvitä kuka myrkytti pukin puuron ja vei työpaikkasi sinulta?” Eljas pureskelee suussaan olevaa pekonia miettien vastausta, hän ei oikeastaan itsekkään tiedä. Hän nielaisee pekonin palan
”Jaa-a, ehkä siksi, että en voi mennä enää Korvatunturille, koska minut on karkotettu”, Eljas vastaa ja hörppää kulauksen teetä. Pipa näyttää mietteliäältä ja katsoo Eljasta pyöritelleen haarukkaansa. Eljas ottaa toisen pekonin palan, ja Pipakin keskittyy taas syömiseen.
”Mutta kai sä voisit livahtaa sinne”, Pipa sanoo ja katsoo kysyvästi Eljasta.
”Ai rikkoisin kieltoa ja sitä rataa”, Eljas sanoo ja pudistaa päätään: ”Nope. En halua joutua vankilaan.”
”No, ei ole tarkoitus että jäisit kiinni”, Pipa naurahtaa: ”Kai sinulla on siellä joku kaveri, joka auttaisi. Se Persikka vai Päärynä vai mikä se nyt oli.”
Eljas kohauttaa olkiaan ja hymyilee. Ehkä hän voisikin mennä takaisin Korvatunturille, Omena varmasti auttaisi selvittämään syyllisen.
”Omena”, Eljas korjaa ja sanoo mietteliäänä: ”Niin, kaipa hän auttaisi. Hän kun uskoo minua. Kai minun pitäisi mennä takaisin.”
”Aivan, hedelmä kuitenkin”, Pipa naurahtaa ja laskee haarukkansa lautaselle. Hän laittaa kyynärpäänsä pöydälle nojatakseen niihin.
”No milloin lähdetään?” hän kysyy innostuneena. Eljas nostaa katseensa teemukista ja katsoo Pipaa.
”Me, ei lähdetä minnekään. Sinä et tule mukaan”, Eljas pyyhkii innostuksen Pipna kasvoilta ja perustelee päätöksensä: ”En ota sitä riskiä, että sä joudut vankilaan sen takia, että autoit karkotettua.” Pipa näyttää epäuskoiselta.
”Minä lähden mukaan, en päästä sua sinne yksin”, Pipa sanoo itsepäisesti ja väittää vastaan: ”Entäs jos jäät kiinni kuka silloin turvaa selustasi?” Eljas kohauttaa olkiaan ja hörppää viimeiset tipat mukistaan.
”En tiedä, Omena”, Eljas vastaa ja nousee viedäkseen astiansa tiskikoneeseen. Pipakin nousee ja kävelee hänen peräänsä.
”En anna sun matkustaa yksin montaa kilometriä”, Pipa sanoo: ”Mä lähden mukaan. Piste.” He laittavat astiat koneeseen ensin niitä hieman huuhdeltuaan.
”Hyvä on”, Eljas myöntyy lopulta. Pipa ja Eljas suuntaavat olohuoneeseen.
”Minun on ihan turha väittää Pipalle vastaan”, Eljas ajattelee: ”Naiset, niin itsepäisiä.”
”Ootko valmis kattoo AaHooSsää?” Pipa kysyy ja avaa Netflixistä American Horror Storyn jakson, johon he Eljaksen kanssa eilen jäivät.

Illalla Eljas makaa Pipan vieressä sängyssä ja katselee katoon liimattuja tähtiä. Pipa on nukahtanut jo aikaa sitten, mutta Eljaksen ajatukset ovat Karvaturrissa. Tuossa suloisessa mustassa koirassa, joka aina oli kotona odottamassa Eljasta. Tällä kertaa se ei olisi. Aina tuo karvakerä jaksoi kuunnella Eljasta ja hänen huoliaan. Karvaturrin kanssa Eljaksella oli aina hauskaa. Eljaksen silmäkulmaan nousee kyynel, jonka hän pyyhkäisee nopeasti pois ja samalla hän pyyhkii mielestään tuon suloisen koiran kuvan.

Jatkuu ensiluukussa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti